VILJO HERMOSTUI HIRVEESTI
Viime viikolla Viljo tuli naapurin ovelle ja sanoi naapurin
avattua oven, että hän tuli viettämään kotipäivää. Naapuri
kyseli, että mitä ihmeen kotipäivää?
Viljo: -Nyt on sellainen kotipäivä, että kaikki suomalaiset saavat
käydä taloissa, joissa ovat joskus asuneet.
Naapuri: -Ei sellaista ole.
Viljo: -Mutta sellainen olisi hyvä olla. Eikö olisikin?
Naapuri: -No ei mulla mitään sitä vastaan ole.
Viljo: -Nyt sitten harjoitellaan sitä.
Naapuri: -Mutta ethän sä täällä ole koskaan asunut.
Viljo: -Älä nyt ole noin tarkka. Ihan tossa naapurissa asun.
Naapuri pyörittelee päätä ja aikoo mennä keittämään kahvia.
Viljo: -Näinkö minä oikein? Sinä pyörittelit päätäsi?
Naapuri: -No vähän.
Tästä Viljo hermostui aivan hirveesti ja lähti pihalle huutamaan.
Viljo: -TÄÄ MIES EI OO MUKANA!
Naapuri tuli Viljon perässä ulos.
Naapuri: -Niin missä mä en oo mukana?
Viljo: -Sä et oo missään mukana mitä mä ehdotan.
Viljolla on ihan kyyneleet silmissä, kun hän esittää asiaansa.
Viljo: -Tulen minä minkä asian kanssa tahansa niin aina tollainen
asenne.
Naapuri: -Niin...jos et ole huomannut, niin mehän ei olla ihan
lähimpiä ystävyksiä. Se olet lähinnä sinä, joka koittaa väkisin
pitää näitä yhteyksiä.
Viljo: -Niin just! Ja ei mitään vastakaikua! Mä olen niin pettynyt
tähän touhuun. Mun tarvii nyt mennä.
Niinpä Viljo lähti kotiinsa palautumaan ja keräämään itseänsä...