VILJO HERMOSTUI HIRVEESTI

Viime viikolla Viljo tuli naapurin ovelle ja sanoi naapurin avattua oven, että hän tuli viettämään kotipäivää. Naapuri kyseli, että mitä ihmeen kotipäivää?

Viljo: -Nyt on sellainen kotipäivä, että kaikki suomalaiset saavat käydä taloissa, joissa ovat joskus asuneet.

Naapuri: -Ei sellaista ole.

Viljo: -Mutta sellainen olisi hyvä olla. Eikö olisikin?

Naapuri: -No ei mulla mitään sitä vastaan ole.

Viljo: -Nyt sitten harjoitellaan sitä.

Naapuri: -Mutta ethän sä täällä ole koskaan asunut.

Viljo: -Älä nyt ole noin tarkka. Ihan tossa naapurissa asun.

Naapuri pyörittelee päätä ja aikoo mennä keittämään kahvia.

Viljo: -Näinkö minä oikein? Sinä pyörittelit päätäsi?

Naapuri: -No vähän.

Tästä Viljo hermostui aivan hirveesti ja lähti pihalle huutamaan.

Viljo: -TÄÄ MIES EI OO MUKANA!

Naapuri tuli Viljon perässä ulos.

Naapuri: -Niin missä mä en oo mukana?

Viljo: -Sä et oo missään mukana mitä mä ehdotan.

Viljolla on ihan kyyneleet silmissä, kun hän esittää asiaansa.

Viljo: -Tulen minä minkä asian kanssa tahansa niin aina tollainen asenne.

Naapuri: -Niin...jos et ole huomannut, niin mehän ei olla ihan lähimpiä ystävyksiä. Se olet lähinnä sinä, joka koittaa väkisin pitää näitä yhteyksiä.

Viljo: -Niin just! Ja ei mitään vastakaikua! Mä olen niin pettynyt tähän touhuun. Mun tarvii nyt mennä.

Niinpä Viljo lähti kotiinsa palautumaan ja keräämään itseänsä...