SUUR-JÄMSÄ XIII 26-37.8.2018
Elokuun viimeinen lauantai valkeni sateisissa tunnelmissa, mutta ilma
kirkastui samalla, kun tämänkertainen Suur-Jämsä piti alkaa. Kello oli
9.15, kun Lappi saatiin kyytiin tai siis kuskiksi. Alkumatkasta hoidettiin
pakolliset lasten kuulumisten vaihto ja sitten asiaan. Matkajääkaapin piuha
haettiin paikallisen autokorjaamon pihasta ja Kuhmoisten elinkeinoelämää
tuettiin käymällä S-marketissa.
Siitä matka kohdistui aluksi etelään, mutta jo aika pian länteen ja kohti
Rautajärveä. Siellä porukka yllättyi, kun löytyi hieno linja-autoasema ja
ihan kunnon oikeuksilla. Lappi sai pullaa. Vähän ihmeteltiin paikallisten
intoa valita Vuoden tunari.
Sitten lähdettiin ajeleen Luopioisten ja Aitoon kylänraittien kautta
eteenpäin. Aitoon jälkeen Lappi kurvasi pienemällä tielle, jota ajettiinkin
jonkun aikaa.
Hiihto: -Siinä menis iso tie ihan vieressä.
Kyllä se siinä meni ja liittymiäkin oli vähän väliä, mutta hiekkatie
johdatti porukan Kukkolan kyläkeinulle, jota ei kuitenkaan uskallettu
kokeilla. Oli se myös lukittu. Onneksi.
Tässä vaiheessa alkoi ihmetystä herättämään takakontissa liikkuva
naulalaatikko. Ei siellä lopulta tainnut sellaista olla, mutta kyllä Laine
muisti siitä joka mutkassa mainita. Klo11.30 tultiin Pälkäneelle ja käytiin
katsomassa tuulimyllyä. Myös Kostian linnoitus piti tarkistaa ja sen
yhteydessä Hiihto ja Laine kysyi eräältä koiranulkoiluttajalta, että missä
pääsis syömään ja mistä saisi viinaa?
Pälkäneellä oli kuulemma kätevä systeemi, että viinaa pystyi tilaamaan
matkahuoltoon.
Laine: -Että, jos nyt tilaa, niin saa viikon päästä.
Pälkäneeltä matka jatkui Vehoniemenharjun maisemareittejä pitkin
Kaivantoon. Siellä oli päästävä sitten syömään ja Kaivannon keidas
tarjosikin siihen oivan mahdollisuuden. Hiihto kysyi olisko
valkovenäläistä, niin myyjätär sanoi, että oli niillä yks. Me kaikki
oltiin, että ”ööö?”.
Myyjätär: -Tai venäläinen. Vaalee se ainakin oli.
No, sitten piti myyjättäreltä kysyä jotain hauskaa.
Lappi: -Tiedätkö mikä kisa meillä on menossa?
Myyjätär: -No, mikä?
Lappi: -Lastentekokisa!
Myyjätär: -Ei tommosia kisoja saa olla.
Lappi: -Mulla on kolme, tolla on kaksi ja tolla yksi.
Lappi: -Luulekko, että tuo (osoittaa Lainetta) vielä tavoittaa kärjen?
Myyjätär: -Kyllä varmaan.
Alkupäivä oli kulunut pitkälti KELA-kyydeistä puhuessa. Kaivannon
kattoterassilla saatettiin jo kehua säätäkin, joka oli kyllä mallillaan.
Kaivannosta suunnattiin Kangasalalle, jossa Hiihto tiesi olevan
poliisipäivä. Laine laitettiinkin maijan perään kuvaa varten. Ja kuva
lähetettiin Laineen tyttöystävälle. Ampiaiskahvien ja työläitten
ilmapallojen jälkeen matka jatkui Tampereelle päin ja tarkemmin Pub
Hallilaan, jossa Heinäpoika halusi kovasti tavata seurueen.
Kello 14.10 hylättiin Heinäpoika ja päätettiin mennä Hervannassa
sijaitsevaan poliisimuseoon. Sieltä taas laitettiin kaksikin eri kuvaa
Laineesta poliisiauton kyydissä. Lopulta tuli tyttöystävältä viesti: -Nyt
äkkiä kotiin sieltä.
No, eipä Laine lähtenyt kotiin vaan henki koristen kävelemään
uittotunneliin, josta poistuttiin vähän ennen neljää. Sen jälkeen pikainen
käynti Pulterissa, josta mieleen jäi vain ämpäristä tehty lavuaari. Sitten
olikin reissun ehkä pääkohde – Rajaportin sauna.
Ekoissa löylyissä kävi sellainen episodi, että...
Latvialainen hattupäinen löylynheittäjä: -Kippaanko löylyt?
Laine: -Kyllä piisaa.
Lauteilla oli jo tarpeeksi lämmin ja hattupää kippasi löylyt. Hiihto ja
Lappi epäili Laineen kuulleen ”Piisaako löylyt”. Laine itse väitti
ymmärtäneensä kippaamisen tarkoittavan, ettei löylyä heitetä nyt. Oli miten
oli, niin kohta oli kuuma. Ja tuli kiire pois.
Ulkona oli onneksi ihanaa. Pienen saunavalistuksen jälkeen vielä parit
löylyt ja jossakin vaiheessa oltiin hattupään kanssakin löylyssä.
Lappi: -Helppo se on hattu päässä heittää.
Latvialainen hattupäinen löylynheittäjä: -Koskaan ei pidä lähteä ilman
kypärää sotaan. No, aikamoinen sotahan se tavallaan olikin.
Kello läheni puolta kuutta, kun Rajaportin sauna jäi taakse ja väellä alkoi
olla nälkä. Kebab oli hyvä vaihtoehto tähän väliin vaikkakin
painonhallinnallisista syistä johtuen Hiihto ja Laine eivät syöneet koko
annosta.
Mahat oli täynnä ja väsyttikin vähän, joten Hiihto päätti hankkia meille
mökin. Härmälän leirintäalueella otettiin unta pollaan 18.30-19.15 vaikka
mökki vähän kaltto olikin. Oikeustaistelu mökkivuokran kohtuullistamisesta
on käynnissä.
Vähän ennen puolta kahdeksaa lähdettiin kylille. Eka pubi olikin jo
parinsadan metrin päässä. Siellä yhdet ja sitten Hatanpään arboretumiin
kukkia katselemaan. Maisemat oli nätit ja keli vielä nätimpi. Puoli
yhdeksän aikoihin saavuimme Ratinaan, johon auto jäikin parkkiin
loppuillaksi.
Hiihto tilaili juomia sillä välin, kun Laine kävi vessassa ja Lappi sääti
taustalla, että laita tuplat. Laine tultuaan tarpeiltaan maistoi ja sanoi:
”Maistuu aika halvalta juomalta.”
No, makunsa kullakin. Siinä ravintolan henkilökunta alkoi vähitellen
laittamaan ensin ovia ja sitten terassin laseja kiinni. Ei siksi, että
ravintola menisi kiinni vaan siksi, kun kesä on jo ohi. Baaripoika sanoi
tosin: -Aina tulee uusi kesä.
Lappi: -Paitsi ehkä tolla, kun se on niin vanha.
Lappi viittasi tietenkin Laineeseen, joka pihisi ja puhisi nuorempien
seurassa, jos kävelyvauhti vähääkään kasvoi.
Kävelyvauhtihan kasvoi, kun seurue suuntasi Tammerkosken rantaa pitkin
eteenpäin. Ratikkatyöt vähän hidasti menoa, mutta ei se mitään. Illan
erikoisin oli ehkä se, kun porukka pääsi katsomaan suomalais-venäläistä
mykkäelokuvaa elävän musiikin tahdissa. Lappi sai tarpeekseen nopeastikin,
mutta Laine istui pitkään katsomassa. Liekö hänen heikko kuntonsa suurin
syy siihen?
Hiihto halusi viedä seurueen Vanhaan Monttuun ja ihan yllärinä siellä oli
esiintymässä sinirilli senaattori Mikko Alatalo. No, sehän oli kaikkien
mieleen vaikkakin keikka oli jo lopuillaan ja pelkkiä lastenlauluja
tulikin. Se pitää mainita, että viimeisen laulun (joka oli rauhallinen ja
herkkä 'Suojelusenkeli') aikana eturivissä oli kahdella miehellä ja yhdellä
naisella sellainen tappelu, että tarvittiin järkkäriä paikalle ja toinen
miehistä saatettiin ulos, mutta Alatalo veti tippa linssissä laulun loppuun.
Tässä vaiheeessa ilta alkoi olla niin lopuillaan, että auton keula suuntasi
jo Härmälää kohti. Matkalla Hiihto ja Laine söivät Hesessä pienet burgerit
ja Lappi haki kaupasta karkkia. Vielä juuri ennen leirintäaluetta piti
käydä samassa pubissa kuin alkuillasta, mutta siellä oli karaoke-esitykset
sen verran äänekkäitä, ettei sitä touhua voinut kauaa katsella eikä
varsinkaan kuunnella.
Kello oli vähän yli puoli kaksitoista, kun alettiin ottaan unta pollaan.
Hetken aikaa Hiihto ja Lappi miettivät, että pitäisikö Laineelle tilata
ambulanssi, mutta ei sitten tilattu. Sunnuntai olikin enää pelkkää
laskettelua yhden läheltä piti tilanteen kautta Jämsään. Sellaista tällä
kertaa...