SUUR-JÄMSÄ XIII 26-37.8.2018

Elokuun viimeinen lauantai valkeni sateisissa tunnelmissa, mutta ilma kirkastui samalla, kun tämänkertainen Suur-Jämsä piti alkaa. Kello oli 9.15, kun Lappi saatiin kyytiin tai siis kuskiksi. Alkumatkasta hoidettiin pakolliset lasten kuulumisten vaihto ja sitten asiaan. Matkajääkaapin piuha haettiin paikallisen autokorjaamon pihasta ja Kuhmoisten elinkeinoelämää tuettiin käymällä S-marketissa.

Siitä matka kohdistui aluksi etelään, mutta jo aika pian länteen ja kohti Rautajärveä. Siellä porukka yllättyi, kun löytyi hieno linja-autoasema ja ihan kunnon oikeuksilla. Lappi sai pullaa. Vähän ihmeteltiin paikallisten intoa valita Vuoden tunari.

Sitten lähdettiin ajeleen Luopioisten ja Aitoon kylänraittien kautta eteenpäin. Aitoon jälkeen Lappi kurvasi pienemällä tielle, jota ajettiinkin jonkun aikaa.

Hiihto: -Siinä menis iso tie ihan vieressä.

Kyllä se siinä meni ja liittymiäkin oli vähän väliä, mutta hiekkatie johdatti porukan Kukkolan kyläkeinulle, jota ei kuitenkaan uskallettu kokeilla. Oli se myös lukittu. Onneksi.

Tässä vaiheessa alkoi ihmetystä herättämään takakontissa liikkuva naulalaatikko. Ei siellä lopulta tainnut sellaista olla, mutta kyllä Laine muisti siitä joka mutkassa mainita. Klo11.30 tultiin Pälkäneelle ja käytiin katsomassa tuulimyllyä. Myös Kostian linnoitus piti tarkistaa ja sen yhteydessä Hiihto ja Laine kysyi eräältä koiranulkoiluttajalta, että missä pääsis syömään ja mistä saisi viinaa?

Pälkäneellä oli kuulemma kätevä systeemi, että viinaa pystyi tilaamaan matkahuoltoon.

Laine: -Että, jos nyt tilaa, niin saa viikon päästä.

Pälkäneeltä matka jatkui Vehoniemenharjun maisemareittejä pitkin Kaivantoon. Siellä oli päästävä sitten syömään ja Kaivannon keidas tarjosikin siihen oivan mahdollisuuden. Hiihto kysyi olisko valkovenäläistä, niin myyjätär sanoi, että oli niillä yks. Me kaikki oltiin, että ”ööö?”.

Myyjätär: -Tai venäläinen. Vaalee se ainakin oli.

No, sitten piti myyjättäreltä kysyä jotain hauskaa.

Lappi: -Tiedätkö mikä kisa meillä on menossa?

Myyjätär: -No, mikä?

Lappi: -Lastentekokisa!

Myyjätär: -Ei tommosia kisoja saa olla.

Lappi: -Mulla on kolme, tolla on kaksi ja tolla yksi.

Lappi: -Luulekko, että tuo (osoittaa Lainetta) vielä tavoittaa kärjen?

Myyjätär: -Kyllä varmaan.

Alkupäivä oli kulunut pitkälti KELA-kyydeistä puhuessa. Kaivannon kattoterassilla saatettiin jo kehua säätäkin, joka oli kyllä mallillaan.

Kaivannosta suunnattiin Kangasalalle, jossa Hiihto tiesi olevan poliisipäivä. Laine laitettiinkin maijan perään kuvaa varten. Ja kuva lähetettiin Laineen tyttöystävälle. Ampiaiskahvien ja työläitten ilmapallojen jälkeen matka jatkui Tampereelle päin ja tarkemmin Pub Hallilaan, jossa Heinäpoika halusi kovasti tavata seurueen.

Kello 14.10 hylättiin Heinäpoika ja päätettiin mennä Hervannassa sijaitsevaan poliisimuseoon. Sieltä taas laitettiin kaksikin eri kuvaa Laineesta poliisiauton kyydissä. Lopulta tuli tyttöystävältä viesti: -Nyt äkkiä kotiin sieltä.

No, eipä Laine lähtenyt kotiin vaan henki koristen kävelemään uittotunneliin, josta poistuttiin vähän ennen neljää. Sen jälkeen pikainen käynti Pulterissa, josta mieleen jäi vain ämpäristä tehty lavuaari. Sitten olikin reissun ehkä pääkohde – Rajaportin sauna.

Ekoissa löylyissä kävi sellainen episodi, että...

Latvialainen hattupäinen löylynheittäjä: -Kippaanko löylyt?

Laine: -Kyllä piisaa.

Lauteilla oli jo tarpeeksi lämmin ja hattupää kippasi löylyt. Hiihto ja Lappi epäili Laineen kuulleen ”Piisaako löylyt”. Laine itse väitti ymmärtäneensä kippaamisen tarkoittavan, ettei löylyä heitetä nyt. Oli miten oli, niin kohta oli kuuma. Ja tuli kiire pois.

Ulkona oli onneksi ihanaa. Pienen saunavalistuksen jälkeen vielä parit löylyt ja jossakin vaiheessa oltiin hattupään kanssakin löylyssä.

Lappi: -Helppo se on hattu päässä heittää.

Latvialainen hattupäinen löylynheittäjä: -Koskaan ei pidä lähteä ilman kypärää sotaan. No, aikamoinen sotahan se tavallaan olikin.

Kello läheni puolta kuutta, kun Rajaportin sauna jäi taakse ja väellä alkoi olla nälkä. Kebab oli hyvä vaihtoehto tähän väliin vaikkakin painonhallinnallisista syistä johtuen Hiihto ja Laine eivät syöneet koko annosta.

Mahat oli täynnä ja väsyttikin vähän, joten Hiihto päätti hankkia meille mökin. Härmälän leirintäalueella otettiin unta pollaan 18.30-19.15 vaikka mökki vähän kaltto olikin. Oikeustaistelu mökkivuokran kohtuullistamisesta on käynnissä.

Vähän ennen puolta kahdeksaa lähdettiin kylille. Eka pubi olikin jo parinsadan metrin päässä. Siellä yhdet ja sitten Hatanpään arboretumiin kukkia katselemaan. Maisemat oli nätit ja keli vielä nätimpi. Puoli yhdeksän aikoihin saavuimme Ratinaan, johon auto jäikin parkkiin loppuillaksi.

Hiihto tilaili juomia sillä välin, kun Laine kävi vessassa ja Lappi sääti taustalla, että laita tuplat. Laine tultuaan tarpeiltaan maistoi ja sanoi: ”Maistuu aika halvalta juomalta.”

No, makunsa kullakin. Siinä ravintolan henkilökunta alkoi vähitellen laittamaan ensin ovia ja sitten terassin laseja kiinni. Ei siksi, että ravintola menisi kiinni vaan siksi, kun kesä on jo ohi. Baaripoika sanoi tosin: -Aina tulee uusi kesä.

Lappi: -Paitsi ehkä tolla, kun se on niin vanha.

Lappi viittasi tietenkin Laineeseen, joka pihisi ja puhisi nuorempien seurassa, jos kävelyvauhti vähääkään kasvoi.

Kävelyvauhtihan kasvoi, kun seurue suuntasi Tammerkosken rantaa pitkin eteenpäin. Ratikkatyöt vähän hidasti menoa, mutta ei se mitään. Illan erikoisin oli ehkä se, kun porukka pääsi katsomaan suomalais-venäläistä mykkäelokuvaa elävän musiikin tahdissa. Lappi sai tarpeekseen nopeastikin, mutta Laine istui pitkään katsomassa. Liekö hänen heikko kuntonsa suurin syy siihen?

Hiihto halusi viedä seurueen Vanhaan Monttuun ja ihan yllärinä siellä oli esiintymässä sinirilli senaattori Mikko Alatalo. No, sehän oli kaikkien mieleen vaikkakin keikka oli jo lopuillaan ja pelkkiä lastenlauluja tulikin. Se pitää mainita, että viimeisen laulun (joka oli rauhallinen ja herkkä 'Suojelusenkeli') aikana eturivissä oli kahdella miehellä ja yhdellä naisella sellainen tappelu, että tarvittiin järkkäriä paikalle ja toinen miehistä saatettiin ulos, mutta Alatalo veti tippa linssissä laulun loppuun.

Tässä vaiheeessa ilta alkoi olla niin lopuillaan, että auton keula suuntasi jo Härmälää kohti. Matkalla Hiihto ja Laine söivät Hesessä pienet burgerit ja Lappi haki kaupasta karkkia. Vielä juuri ennen leirintäaluetta piti käydä samassa pubissa kuin alkuillasta, mutta siellä oli karaoke-esitykset sen verran äänekkäitä, ettei sitä touhua voinut kauaa katsella eikä varsinkaan kuunnella.

Kello oli vähän yli puoli kaksitoista, kun alettiin ottaan unta pollaan. Hetken aikaa Hiihto ja Lappi miettivät, että pitäisikö Laineelle tilata ambulanssi, mutta ei sitten tilattu. Sunnuntai olikin enää pelkkää laskettelua yhden läheltä piti tilanteen kautta Jämsään. Sellaista tällä kertaa...