SUUR-JÄMSÄ XII 27-30.7.2017

Oli heinäkuinen torstai ja oli aika lähteä Suur-Jämsään. Jämsästä starttaavaan autoon istahtivat Laine ja Lappi, jotka Koskibaarin tauon myötä ajoivat Laukaaseen Hiihdon tiluksille. Klo15 maissa porukka oli Hiihdon terassilla aloittelemassa, mutta lankku oli hiukan epäsopiva, joten hetki meni etsiessä toiset lasit. Paukkuja tarjoillessa Hiihto selitti, että aita pitäis maalata ja hakea sitä varten rautakaupasta maalia.

Laine: -Haetaan ja maalataan.

Hiihto: -Jos sen pöntön hakis, ni eiköhän siinä ois tarpeeks.

No, talkoot ne on lyhyetkin talkoot. Neljältä lähdettiin hakemaan maalipönikkää. Matkalla Hiihto bongasi bussipysäkin ja käännytti auton ympäri vain huomatakseen, että siinä oli Matin ja Tepon vanha keikkajuliste. Rautakaupassa nuori myyjätär puhui Hiihdon ihan ympäri, mutta sehän ei ole ensimmäinen kerta.

Maalikaupasta suunnattiin keskustaan katsomaan rallimeininkiä. Kävelykadulla käytiin olympiamuseon linja-autossa ja tietenkin kuppilassa. Tiskillä Laine höpötti, että ei haittaa vaikka kuskikin ottaisi. Vieressä ollut nainen vihjaili siihen suuntaan, että olisi poliisi, mutta sanoi olevansa vapaalla.

Seuraavaksi käytiin Hesessä syömässä ja suunnattiin Huhtasuolle. Siellä käytiin Pub Vemmelsääressä ja Salessa, mutta niissä oli ihan rauhallista. Samoilla seuduilla suoritettiin myös yksi Suur-Jämsä -perinteistä eli rispaus. Sitten olikin saunan ja grillauksen aika Hiihdolla. Laine oli epähuomiossa ostanut chili-makkaraa eikä se oikein mieltä ylentänyt. Eikä sekään, kun Laine kertasi pyöräonnettomuuttaan tai se, kun Hiihto luetteli monta lasta kotikadulle on tulossa. Ei niitä montaa ollut.

Vielä klo22.20 piti päästä liikkeelle ja suunnaksi otettiin lähikuppila Vihtahousu. Laine ja Hiihto kävivät siellä seuraavan lyhyen sanailun.

Laine: -Äiti anto rahaa mukaan.

Hiihto: -Käyköhän ne enää?

Hiihto viittasi aiemmin keskusteltuun asiaan, jossa selvisi, että Ruotsissa ei käy enää raha. Eka ilta piti saattaa päätökseen. Se saatiinkin ihan hyvin vaikka Hiihdolta ei löytynyt voiveistä, ei juustohöylää...

Perjantaiaamu valkeni vähän liian varhain.

Lappi: -Ralliradio!

Lappi: -Laine! Laita ralliradio!

Tämä tapahtui klo5.45 eli ihan liian aikaisin. No, hetken päästä Lappikin sen tajusi, kun kävi vilkaisemassa kelloa. Lopulta ennen yheksää yritettiin lähteä Hiihdolta, mutta...

Lappi: -Ei oo avaimia.

Lappi: -Sit vaan leikitään reissua.

Laine päristelee takapenkillä suullaan ja sanoo, että ajat näin leikisti.

Lappi: -Tekin vaan juotte leikisti.

No, onneksi avaimet löytyivät. Jo aamutuimaan oli kaksi tyttöä lähteneet kylille ruohonleikkureillaan, mutta me otettiin suunnaksi Laukaan satama, jossa olivat sekä sää että puitteet kohillaan. Sieltä sitten kanavaravintolaan, jossa pojat ostivat innolla hyvät juomat – sitruunalonkerot. Eivät kuulemma olleet kovin hyviä.

Kello oli 10.30, kun seurue kävi Kapeenkosken sululla. Seuraavaksi mentiin Hotelli Keileeseen, jonka aiempaa nimeä ja muutakin historiaa arvuuteltiin kovasti. Tiskillä Laine tilasi perinteiset ja Hiihto osoitti jotain lappua, jossa sanottiin, että ruoka-ainerajoitukset pitää kertoa ennen tilausta. Saman tien Laine huikkaa myyjättärelle:

-Mä oon allerginen maidolle.

Lappi: -Huonoimman mahdollisen paukun sitten tilasit.

No, Laine jatkaa myyjän naurattamista, kun tämä sanoo, että laita sirulle.

Laine: -En mä voi, kun ei oo oma kortti.

Myyjää naurattaa kovasti ja Laine käyttää samaa juttua monta kertaa reissun aikana. Osa nauraa, osa ei. Hotellilta matka jatkui Suolahden keskustaan, jossa porukka söi lihapiirakat. Seuraava osoite on Suolahden juna-asema, jossa vähän kävellään ja saadaan hyvä opastettu kierros eräältä miekkoselta. Juna-asemalta on kävelymatka satamaan, jossa taas pubiin, mutta tällä kertaa otetaan vain kahvit ja YKSI kakkupala. Lappi keksii sanoa, että nää ottaa yhden kakkupalan kolmeen osaan, kun ovat niin nuukia. Hiihto puuttuu samalla asiaan, että Lapilla on isossa kahvissa ihan liian vähän kahvia.

Lappi: -Niin ja tämä on pieni kahvi. Katso vaikka!

Olipa jälleen hieno paikka nauttia talon antimia ja nähtiinhän me Pedro Hietasen velikin, joka ”päästi” Laineen vessaan. Laine kokeili ovea ja oli jo menossa myyjän tykö, kun Pedron veli sanoi:

-Syö aamuisin enemmän puuroa.

Matka jatkui ja ennen yhtä päästiin jo Sumiaisten urheilukentälle, jossa Lappi hyppäsi korkeutta 130, mutta Laine ei hyväksynyt suoritusta. Mattilan Ankkurissa oli jäätelöiden vuoro. Lappi tinkas 6 euron jädet 4 euroon, mutta kallista oli silti. Lappi teki myös havainnon menon hiipumisesta. Takapenkkiläiset olivat nimittäin nauttineet kolmessa edellisessä paikassa lihapiirakan, kahvin, jäätelön...

Hitaasti oli mennyt matka Laukaasta Viitasaareen, mutta klo14.05 oltiin Hännilänsalmen leirintäalueella. Siellä oli naurava tyttö antamassa mökin avainta, mutta ei luvannut myydä olutta klo22 jälkeen. Seuraavassa vuorossa oleva saattaisi myydäkin. Ikääkin olisi kuulemma triplasti. Tyttö esitteli kuitenkin aluetta kartalta ja sanoi Laineelle, että tuolla on pikku WC.

Hiihto: -Sä et sinne mahukkaan.

Nyt Lappi määräsi jo lähes perinteeksi muodostuneet päiväunet. Niitä pidettiin 14.15-15.15 ja ne päättyivät, kun Lappi huuteli: -TAKSI! TAKSI!

Puoli neljän aikaan lähettiin kohti Viitasaarta ja suoraan syömään. Laine sai taas myyjättären kikattamaan. Taisi olla tässä vaiheessa reissun neljäs. Hiihto ja Lappi alkoivat jo epäilemään, että säälistä nauravat. Tämä nainen antoi Laineelle oikein suurennuslasin, kun Laine ei tahtonut millään nähdä korttimaksupäätteen numeroita.

Myyjä: -Siinä on valokin.

Ruokailun jälkeen käytiin näkötornissa ja samalla alueella olevalla metsämuseolla. Eipä niissä kummempia. Mutta sitten mentiin Pihkuriin, joka on Viitasaaren varmaan ykköspaikka. Lappi oli jo etukäteen puhunut miten tehtäisiin vatsastapuhumisvienti. Hiihto sanois miten Laine matkii vatsasta kotieläimiä ja Lappi istuis lattialla ja pitäis ne äänet.

No, eka pieni virhe tuli, kun Hiihto sanoi, että sano joku eläin. Lapillahan oli hallussa vain kotieläimet. Ei se kyllä mitään vaikuttanut, kun Lappi nauro lattialla ääntään pidellen. Hiihto veti hyvin ja niin kai Lainekin, mutta myyjä sanoo: -Norsu.

Lappi repee täysin ja päästää jonkun äänenkin suustaan, mutta eihän siitä mitään tullut. Lopulta kaikkia naurattaa eli sikäli meni hyvin. Tästä saatiin reissuun lentävä lause: -Tehdäänkö norsu?

Pihkurissa porukka juo perinteiset ja suuntaa sen jälkeen kohti Karoliinan portaita, joka on Viitasaaren kuuluisimpia nähtävyyksiä. Se kävely oli Laineelle varmaan liikaa, kun se valitti jalkaansa. Vai valittiko se sitä edellisenä päivänä? Tais valittaa koko ajan.

Ajellessamme takaisin käytiin Tarmo Lähikaupassa ja lasku teki tasan 20e. Lappi kehtas sanoa, että ei oo varmaan vaihtorahaa, kun tulee tasasummia. Myyjä ei ymmärtänyt tai tykännyt.

Klo19.45 oltiin takaisin leirintäalueella. Respassa varattiin sauna ysiks ja sitä ootellessa grillattiin makkaraa. Ensin piti kuitenkin hakea sinappia. Kaikki kolme meni taas respaan ja siellä oli vähän jonoa. Lappi keksi ottaa sinapin hyllystä ja sanoa:

-Mä palautan tän. Ei tästä ollut mihinkään.

Hiihto tiesi tämän etukäteen, mutta varsinkin Lainetta nauratti kovasti. Myyjä oli ihmeissään ja sitten hänelle paljastui, että sinappia ollaankin vasta ostamassa. Grillatessa neljä makkaraa ei mennyt kolmelle tasan, joten Hiihto ja Laine jakoivat viimeisen makkaran vetämällä sen keskeltä katki. Lappi selitti jo ennen varsinaista vetämistä, että vaherilainen 2-ottelu on, että ensin vedetään makkaraa ja sitten syödään se. Laine olikin tässä lajissa hyvä vaikka makkaran pätkä lensikin vähän syliin.

Jos ei mennyt grillaaminen täydellisesti, niin ei kyllä mennyt saunominenkaan. Kolmikko unohti vilvotellessaan terassilla avaimen sisään ja Laine paiskasi oven kiinni. No, kuski lähetettiin hakemaan apua. Lapin sattuvien jalkapohjien vuoksi oli hyvä, että äkäinen nainen tuli jo ennen respaa vastaan ja avasi oven. Sanoi vaan, että onneksi oli sentään pyyhe päällä. Jotkut ovat tulleet vain vadin tai maton kanssa.

Ennen klo22 lähdettiin kylille ja mentiin vähän kävelemään. Rannalla olon jälkeen suunnaksi otettiin keilahalli, joka oli siis myös ravintola. Musa vaan oli liian kovalla, joten piti istua tupakoijien seassa terassilla. Sieltä toki oli hyvä seurata yhden tyypin virtsaamista.

Lappi: -Pitääkö ote puskasta? Ei pitänyt!

Mutta eihän siellä voinut pisempään olla. Sitten mentiin Pihkuriin, mutta 6e liput pelkästä karaokesta ei vaan napannut. Ei muuta kuin syömään. Kolme raavasta miesti otti tavallisen pizzan kolmeen osaan. Mutta kaikki tulivat kylläisiksi.

Klo23.45 päästiin mökille.

Klo9.05 päästiin mökiltä.

Aluksi lähdettiin vähän luoteeseen päin ja kohti Keihärinkoskea, jossa oli näkötorni. Siellä Hiihto ja Laine myös säikähtivät kovasti, kun lähtivät kävelemään mäeltä alas, niin marjastaja nousi mättään takaa. No, niin ne joskus tekevät.

Tässä vaiheessa ei ollut suuremmin tapahtumia. Klo11.20 suunnattiin jo Kinnulastakin pois ja suuntana Kivijärvi. Siellä olikin kolmannen reissupäivän ehkä paras pysähdys. Mentiin oikein perinteiseen assan baariin, joka totteli siellä nimeä Matkabaari. Myyjänä oli oikein herttainen vanhempi nainen eikä varmaan tarvi arvuutella nauroiko se Laineen jutuille. No, ehkä osansa oli seurueen muillakin jäsenillä.

Lappi: -Myytkö olutta näille?
Myyjä: -Kyllä.
Laine: -Ei me juoda olutta.
Lappi: -Ne on raittiita.
Myyjä: -Mitä sä sitten semmosia kyselet?

Porukan tehdessä lähtöä ja Laineen palauttaessa astioita Lappi nappaa pöydältä Laineen silmälasit ja antaa ne myyjälle: -Nää lasit oli jäänyt pöytään.

Myyjä: -No...

Laine: -Älä mun laseja anna!

Hyvä, että löysivät nopeasti omistajansa. Seuraavassa pitäjässä eli Karstulassa rispattiin taas vähäsen ja siellä oli myös jäätelöiden vuoro. Nyt oli halvempaa. Karstulan jälkeen lähdettiin kohti Saarijärveä. Eka tauko tällä välillä oli eräänlainen sorakuoppa ja lampi.

Hiihto: -Oisko valaita?

Hiihto viittasi edellisen päivän heittoon leirintäalueella, jossa respan triplaikäinen oli vitsaillut Viitasaaren valaasta. Klo15.10 pysähdyttiin Julmille lammille. Seuraavaksi ajettiin eräänlaisen lastenpuiston ohi edelleen kohti Saarijärveä, kun bongattiin säätyläistalomuseo. Se oli tosi hieno paikka. Ja varsinkin esittely oli hyvä. Kysykää vaikka Laineelta.

Ennen klo17 mentiin syömään ja ruoka oli reissun parasta. Lainetta tosin vieläkin harmitti edellisen museon tapaus.

Hiihto: -Sua harmittaa ne hehtaarit.

Laine: -No, ne just.

Esittelijä oli vihjannut, että Jämsässä ei ollut aikoinaan niin suuria tiloja kuin Saarijärvellä. Äänekosken Wanhassa Mestarissa Laineella nousi vihdoin päähän. Sieltä suunnattiin Paattilan sululle, mutta ei sielläkään kummempia. Klo19.10 käytiin vielä samaisessa kanavaravintolassa kuin edellisenä päivänä. Tällä kertaa eivät tilanneet sitruunaa, mutta BKT-keskustelu jatkui kiivaana. Seurueella oli selvä ero miten bruttokansantuotetta kuuluu kasvattaa vai kuuluuko ollenkaan. Loppuilta sujui Laukaan S-marketissa ja suurimmaksi osaksi Hiihdolla, jossa vähän rispattiin, mölkyttiin ja tietenkin pelattin korttia. Lappi lauleskeli korttia pelatessa:

-Laineella on nyt mitta täysi.

Laine lopulta: -Mulla on kohta mitta täysi.

Viimeisen päivän kuumin peruna eli säätyläistalomuseo keikkui keskustelussa koko ajan.

Lappi: -Säätyläismuseosta tulee jälkilasku Laineelle.

Hiihto: -Ykälle vois ehottaa, että pitäisitte virkistyspäivää säätyläistalolla.

Laine pihisi ja puhisi, mutta kesti. Tällainen reissu tällä kertaa. Kolmas ilta alkoi olla liikaa. Mutta sen Laine näytti, että hän on parhaimmillaan baaritiskillä.