SUUR-JÄMSÄ VII 13.-14.7.2012

Perjantai oli ehtinyt jo pitkälle iltapäivään, kun Hiihto, Laine ja Lappi pääsivät matkaan. Oli siis tämän kesän Suur-Jämsän vuoro. Hienoon ja perinteiseen kulttuurimatkailutapahtumaan lähdettiin nyt seitsemättä kertaa. Suuntana oli tällä kertaa Pohjanmaa, mutta reissun lyhyys huomioiden oli Pohjanmaan valloitus jätettävä toiseen kertaan. Hiihdon auton keula suuntasi ohi Jämsän ruuhkien kohti Kuorevettä, jossa piti mennä katsomaan yhtä geo-kätköä, joka on luolassa, mutta vaikka mukana oli kolmet lamput ja yhdet saappaat, niin suunnitelmaa ei kyetty toteuttamaan.

Matka jatkui siis pitkin koillis-hämäläisiä hiekkateitä. Juupavaaran laskettelukeskuksen ilmestyessä näkyviin olivat Hiihto ja Laine jo täysin valmiita menemään ensimmäisille paukuille vaikka Lappi koitti toppuutella, että Laine ei jaksa sitten huomenna kovin pitkään. Hiihto kylläkin väitti, että Laine on hyvin harjoitellu ja Lainekin oli sitä mieltä, että kyllä hän jaksaa. Juupavaaraan siis teräville.

Paikka näytti yhtä autiolta kuin aina ennenkin, mutta iäkäs baarimikko teki drinkit vaikka se veikin kyllä aikaa tuhottoman paljon. Hän teki Hiihdon ja Laineen kahta drinkkiä yli viisi minuuttia ja sinä aikana oli reissukolmikko ehtinyt pohtimaan jo monet kerrat, että missä Juupavaaran rinteet on ja onko niitä edes. Paukut lopulta tulivat ja suusta alas menivät. Matka saattoi siis jatkua.

Reitti kulki Vilppulan kautta kohti Ruovettä. Matkalla Hiihto äkkäsi P-kyltin ja huusi: -Ajetaan parkkipaikalle. Siinähän on muistomerkki! Mä tiesin sen!

Lapin onnistuttua kääntymään levähdyspaikalle Hiihto kiirehti ottamaan shottilasejaan ja tekemään pikkuterävät hänelle ja Laineelle.

Hiihto: -Nyt pitää ottaa tolle. Se on kuitenkin joku sotasankarijuttu. Otetaan sille.

Tässä vaiheessa kukaan ei vielä tiennyt mitä muistomerkissä lukee, mutta lähempänä selvisi, että siitä ei selviä oikein mitään. ”Näillä kummuilla taistelleet...” Laatassa ei ollut mitään vuosilukua eikä mainittu sotaakaan, mutta Hiihto ei siitä pahemmin välittänyt. Pienen miettimisen jälkeen hän sanoi: -No, otetaan näillä kummuilla taistelleille.

Kierrettyään hetken päästä kiven he huomaisvat, että olihan takapuolella laatta ja kansalaissotaan se viittasi. Pohjanmaan miehet olivat siinä ilmeisesti puolustaneet tiluksiaan.

Kello oli nyt viisi ja varttia myöhemmin kolmikko oli tutkimassa ja miettimässä Kautun kanavan historiaa. Siellä on komeet kääntösillat ja komeet uudet sillat, mutta mitään ei vielä oikein ratkennut. Sen sijaan Ruoveden satamassa ratkesi – ainakin minä vuonna M/S Katrina on rakennettu. Lappi ja Laine olivat kovastikin kiinnostuneita kyseisen risteilyaluksen, joka kyseisellä hetkellä kylläkin toimi ravintolalaivana satamassa, historiasta kun taas Hiihto olisi halunnut tietää enemmän laivaa esitelleen tytön historiasta. Ei tainnut Hiihto siinä asiassa sivistyä.

Klo18 jäi Ruoveden satama taakse ja nyt alkoi porukalla olla nälkä. Ison tien toisella puolella oli hyvä ruokapaikka, jonka Lappi ja Hiihto olivat jo aiemmissa reissuissa käyneet katsastamassa. He söivät burgerit, kun taas Laine joutui hätäpäissään ”tyytymään” metsästäjänleikkeeseen. Laine nimittäin meni ensin käymään vessassa ja Hiihto hoiti tilausta sillä välin. Hiihdon taakse ehti kertymään jo neljän ihmisen jono, kun Laine tuli, jolloin Hiihto huusi jo kaukaa, että mitä otat? Kiire, kiire! No, ei Lainetta lopulta se kiire niin haitannut kuin se, että hän ei saanut juoda limsaa. Hänen oli pakko ottaa maitoa. Kyllä hän maitoa mieluummin joikin, mutta kun ei saanut ottaa limsaa. Harmittaahan sellainen.

Ruovedeltä lähdettiin ajamaan kohti pohjoista pitkin legendaarista 66-tietä. Siinä alkoi jo leirintäaluekin vähän kiinnostamaan. Laine ei kuulemma tiennyt edes mistä kunnasta joukkion majapaikka löytyy. Hiihto kyllä väitti kertoneensa, mutta myönsi lopulta, että ehkä ei ollut kertonutkaan. No, nyt hän kertoi ja kertoi vähän muutakin.

-Mikä ihme muhun meni, kun mä sanoin, että meitä on kaksi? Se kysy, että monta teitä on, niin mä sanoin kaksi.

Leirintätäti: -Käykö mökki, jossa on vain parisänky?

Hiihto: -Ei me mahduta siihen.

Nyt sitten vähän jännitti, että oliko Hiihto varannut mökin, jossa oli vain parisänky? Se selviäisi myöhemmin. Visuveden kohdalla osuttiin kanavalle just, kun silta oli käännetty. Hiihto innostui, kun näki puomien laskevan: -Keritään vielä sillalle, kun juostaan.

Lakarin leirintäalueelle auto kääntyi klo19.15. Paikka oli oikein viihtyisä. Kamat jätettiin mökkiin ja lähdettiin tutustumaan Virtain kulttuuritarjontaan. Torisevan rotkojärvelle oli pakko mennä, koska porukka oli sen nähnyt vain auton ikkunasta aiemmin. Kahviohan oli mennyt jo viideltä kiinni, mutta alhaalla rannassa odotti vene. Lappi oli hivenen vastahankainen kuskiksi lähtemiseen, kun ei ollut pelastusliivejä, mutta Hiihto ja Laine sai houkuteltua kuskin kuskiksi. Lappi souti ja juomapuolen parivaljakko soitteli sketsihahmoille. Kalliot olivat todella hienot ja järvellä kuluikin puolisen tuntia.

Tämän jälkeen ajettiin Virtain keskustaan ja sieltä saman tien satamaan, jossa Hiihto ja Laine joi ensin omia juomiaan järvelle katsellen. Yhdeksän maissa saatiinkin satamaan komeaa katseltavaa, kun Tarjanne saapui laituriin. Laine meinasi päästä ottamaan vastaan laivan köysiä, mutta onneksi siihen tuli takavasemmalta skarpimpi mies, ettei Laineen tarvinnut munata itseään.

Satamaravintolan ovella oli limsamainos, josta Hiihto itsekseen luki, että on jotain Hakkarais-limsaa. Hetken päästä ennen tiskille menoa Hiihto sanoi Laineelle, että otetaan Hakkaraiset. Laine ei tiennyt mistä on kyse ja tilasi parit Hakkaraiset. Myyjä katsoi ensin kysyvästi, sitten hymyilevästi ja totesi, että ei tänään taida mennä yhtään Hakkaraista. Eipä mennyt.

Kellon näyttäessä 21.45 halusi poppoo käydä vielä Herraskosken kanavalla. Sielläkin oli kääntösilta, tosin vaan kevyelle liikenteelle. Hiihto onnistui menettämään itsehillintänsä ja nykäisi narusta, josta veneilijät vetää, kun haluaa sillan kääntyvän. No, siinähän alkoi varoitusäänet piipata ja pohjoinen sulku aukesi. Kolmikko meni sillalle ihailemaan ja oli ihan rauhassa, koska Hiihto uskoi vetäneensä narusta, josta pikkuveneiden kipparit vetää eikä silta varmaan kääntyisi mihinkään. Sit' se kuitenkin kääntyi. Lainekin ehti sillalta muutaman sekunnin turvin pois eli ei tullut ruumiita eikä muutakaan vahinkoa.

Kello oli nyt yli puoli yksitoista ja piti vielä ehtiä Siwaan. Hyvinhän sinne ehti. Ostokset olivat muuten normaalit aamupalaostokset, mutta Lappi punnitsi yhden perunan omenan hinnalla. Hiihto ja Lappihan olivat tällaiseen toimintaan tottuneita, mutta Lainetta nauratti pirusti. Sitä nauratti niin pirusti.

Siwan jälkeen mentiin sitten Pub66:een, jossa Laine ja Hiihto joivat parit paukut, jonka jälkeen mentiin autolle, joka oli parin sadan metrin päässä Siwan edessä. Sieltä kolmikko ajoi grillille, joka oli Pub66:n toisessa päässä. Kyllähän kaikki sen oikeastaan tiesivät – paitsi ehkä Laine. Grilliannoksia syötiin ulkona terassilla ja siihen samaan pöytään änkesi joku pariskunta, joka oli tullut Muuramesta. Kun mies sai kuulla, että ryhmä on menossa Lakarin leirintäalueelle, niin hän hihkaisi: -Siellä myydään pillua!

Vaimo oli vierellä vähän vaikeena, mutta Hiihto ja Laine panivat vinkin korvan taakse. Kello oli leirintäalueelle tultaessa jo yli puoli yksi ja kaikki oli mennyt kiinni. Kahviossa oli vielä nainen sammuttelemassa valoja, joten Hiihto, Lappi ja Lainekin, joka raahasi jääkaappia, menivät kyselemään oisko mitään myytävänä? Nainen sanoi, että ei ne myy enää mitään.

Hiihto: -Ettekö mitään?

Nainen sanoi, että ei ja se oli sillä selvä.

Tavaranmyyntivihjeitä antanut mies sanoi myös, että Lakarissa olisi mäen päällä joku mylly, joten Hiihto, Laine ja Lappi lähtivät sitä etsimään yöllä. Sitä ei löytynyt, mutta löytyi sauna, joka tosin oli jo hiipumaan päin. Lappi lähti kohti mökkiä mennäkseen nukkumaan, mutta Laine ja Hiihto halusivat saada saunan lämpiämään uudestaan. Hetken päästä he tulivat Lapin perässä ja kysyivät, että lähteekö Lappi saunomaan? Lappi ei lähtenyt, mutta tästä voivat lukijat päätellä, että sauna oli saatu lämpiämään. Saunominen olisi normaalisti maksanut 20e, mutta näin itsepalveluperiaatteellahan se ei maksa mitään.

Klo01.15 kaksikko lähti siis saunomaan ja Lappi nukkumaan. Yön ja aamuyön tapahtumista ei voi olla täyttä varmuutta, koska toimittaja veteli sikeitä, mutta huhujen mukaan:

-Saunominen loppui joskus kahden jälkeen.
-Viiden aikaan joku oli laiturilla katsomassa peilikuvaansa ja joku häiritsemässä siivoojan aamurauhaa toisaalla.
-Itsensä ihailija halusi vaihtaa yläpedistä alapetiin, jos tulisi nopea tarve mennä katsoon onko tukka hyvin.
-Aamurauhan rikkoja suostui menemään yläpetiin eikä aikonut hetkeen rikkoa enää kenenkään rauhaa.

Lauantaiaamu valkeni viileänä ja tuulisena. Kyllä aurinkokin välillä pilkahteli, mutta yleisilme säätilan suhteen oli (Suomen) kesäinen. Lappi nousi hieman ennen yhdeksää, kävi aamutoimilla ja haki auton mökin eteen, kun se oli yöllä jäänyt porttien taakse.

Vähitellen Hiihto ja Laine pääsevät ylös ja kolmikko käy moikkaamassa alpakoita, juomassa kahvit sekä katsomassa hienoa saksalaistraktoria. Ennen kuin Lakari jää taakse porukka valitsee vaatteita, joilla lähtee tekemään Suur-Jämsää tämän päivän osalta. Hiihto ja Lappi pukeutuvat pitkiin housuihin, mutta Laine ottaa shortsit ja sanoo: -Minä luotan siihen, että paista päivä, nouse päivä.

Klo10.27 Lappi kiihdyttää pois Lakarista ja avainkin muistettiin palauttaa. S-marketin ja apteekin jälkeen pitää mennä taas Herraskosken kanavalle – ikään kuin nää kanavat ei jo riittäisi. Tai ymmärtäähän sen, jos haluaa katsoa jokaisen kanavan kertaalleen, mutta että uudestaan...

No, syynä oli se, että edellisenä iltana jäi kanavamuseo katsomatta, koska oli kiire Siwaan, mutta turhaahan se silloin olisi ollut, kun se oli kiinni. Tänään se oli auki ja siellä vähän ratkesi Kautun kanavan historiakin. Kanavamuseo kuuluu Virtain perinnekylään, johon myös haluttiin tutustua, mutta sitä ennen piti vähän siirtyä autolla, kun oltiin jätetty se kanavan väärälle puolelle.

Perinnekylään oli vapaapääsy ja siellä oli hienot tuulimyllyt ja tervahaudat. Hiihto onnistui ottamaan salakuvan, kun Laine teki läheisempää tuttavuutta erään rikkaan perijättären kanssa. Kuva on toimitettu jo kotiväelle eli siitä on turha laittaa mitään huhua liikkeelle.

Perinnekylä jäi taakse klo12.10 ja nyt suuntana oli Alavus. Välissä käytiin Liedenpohjassa, joka oli pienen pieni kyläpahanen aivan ison tien vieressä. Ilmarisen hautaakin etsittiin ja viitta löydettiinkin, mutta vauhtia oli sillä hetkellä 110km/h, niin auto ei taittunut siihen käännökseen. Muutenkin vähän ihmeteltiin, kun tosi huonokuntoisella tiellä oli satasen rajoitus.

Alavudella ajettiin pari kertaa kylän läpi ja mentiin ABC:lle syömään. Siellä todettiin, että naisen rintoja saa tuijottaa kuusi sekuntia, jos paidassa on joku teksti. Klo13.50 oli mahat täynnä ja suunnaksi Ähtäri. Välissä käytiin kurvaamassa Keskisen kyläkaupan pihassa todeten, että isollaan on homma siellä päin. Ähtärin eläinpuisto oli selkeä tavoite, mutta yhden harhaanajon seurauksena jouduttiin kiertämään sinne Inhan tehtaiden kautta. Ei se mitään. Inhan asemalla oli pienen kävelytauon paikka ja hetken päästä löytyikin ravintola Mesikämmen. Siellä harmiteltiin, että joku oli joskus keksinyt tasakattorakentamisen. Tilannetta ei pelastanut edes Batmanin ja Robinin saapuminen paikalle.

Mutta sitten kohti Keuruuta. Suur-Jämsä -seurue suuntasi suorinta tietä Keuruulle ja tien piti olla iso, mutta se osoittauti hiekkatieksi ja kilometrejä 44! Ei voi olla totta! Hetken aikaa tietä mentiin, kun ei oikein keksitty muuta vaihtoehtoa. Välissä oli pieniä asfalttipätkiä – ihan siis maksimissaan satoja metrejä.

Hiihto: -Siinä on isäntä laittanut asfalttipätkän talonsa kohdalle, jotta voi laittaa myynti-ilmoitukseen, että ”asfalttitien varressa”.

Hiihto pähkäili kuumeisesti vanhan karttansa kanssa, että mistä ihmeestä voisi mennä, että löytyisi kestopäällystetietä. Hetken päästä tuli ohje kääntyä oikealle Pihlajaveden suuntaan. Siellä käytiin erämaakirkossa, joka oli muutaman kilometrin sivuun muutenkin jo pieneltä tieltä. Laine hoiti hetken saarnamiehen hommia, mutta kaksi ulkopuolista paikallaolijaa eivät oikein tykänneet. Nyt oli loukattu sekä aamurauhaa että uskonrauhaa.

Pihlajavedeltä ajettiin kohti Haapamäkeä. Sielläkin piti ensin ajaa pieni lenkki ja Laine pääsi taas sanomaan yhtä lammikkoa osoittaessaan, että on vedet vähän korkealla. Samalla tavalla hän oli sanonut joka ikisen järven kohdalla tässä reissussa. No, sitten mentiin höyryveturipuistoon, jossa piti käydä moikkaamassa Marttia, mutta hän ei ollut työvuorossa. Ei se mitään. Laine ja Hiihto joivat terävät ja katselivat, kun baarityttö käynnisteli veturia, joka ei meinannut oikein pysyä käynnissä. Lappi laittoi höyryveturipuistosta kortin kotiin ja sitten voitiinkin jatkaa taas kohti Keuruuta.

Suur-Jämsä -reissulla satoi aina vähän väliä, hetkittäin rankastikin, mutta ei kertaakaan, kun joukkio halusi nauttia kulttuurista ulkoilmassa. Keuruulla ajettiin pieni lenkki ja mentiin Burger 1:een syömään. Syömäporukka katsoi tarkasti lukiko myyjän paidassa mitään, mutta ei siinä tainnut lukea.

Taas oli saatu masut pulleiksi ja nyt haluttiin Keurusselälle. Aluksi siellä käveltiin ja käytiin niemen kärjessä, jossa oli aikamoinen viima. Hiihtoa ja Lappia palelikin jonkin verran, mutta Laineella ei ollut hätää. Ravintolassa kaksikko tilasi taas terävät ja terassilla puhuttiin mm. Räyhämäen luvista. Laine oli jo edellisenä päivänä puhunu aiheesta ja väittänyt, että Räyhiksen sivuluvat ovat kalliimpia kuin varsinainen lupa. Hiihto tarkasti netistä ja siellä luki, että Räyhiksen sivuluvat ovat vaan 180e. Lappi vähän tivasi Laineelta, että mitä hän tollasta väitti, kun ei asiasta mitään tiennyt?

Laine: -Mitäs uskoitte? Mähän vaan puhuin.

No, olishan kuulijan pitänyt tietää, että Laine vaan puhui. Ennen lähtöä Keurusselältä Hiihto ja Laine halusivat vielä tarkistaa Keurusselän mökkikylän, jossa kukaan ei ollut aiemmin käynyt. Mäen päältä löytyikin uudehkoja mökkejä, joissa oli kesäpippalot vauhdikkaimmillaan. Suur-Jämsä -porukkaa olisi kiinnostanut yhden itkevän tytön lohdustus, mutta ei sitten kuitenkaan kiinnostanut. Liekö asento ollut hankala?

Keurusselänkin oli aika jäädä taakse ja auton suunnata kohti Vilppulaa. Sielläkin oli terävien paikka. Hiihto näki jo kaukaa, että myyjän rinnuksissa luki opiskelija. No, ei siinä mitään. Lappi lueskeli pöydässä iltapäivälehteä ja siinä oli juttu Peitsamosta. Tässä vaiheessa pitää palata ajassa vähän taakse päin. Matkalla Kolhosta Vilppulaan Hiihto keksi ministeri Räsäselle töitä. Jotain kieltohommaa se oli, kun se on kuulemma niin hyvä siinä. Siitä Lappi keksi kysyä takapenkkiläisiltä:

-Kumpaa tekisitte mieluummin? Äänestäisitte Räsästä vai panisitte Räsästä?

Hiihto: -Äänestäisin!

Laine on pitkään hiljaa.

Lappi: -No?

Laine: -Mä en periaatteestakaan voi äänestää sitä.

Lappi&Hiihto: -Eli panisit!

Laine: -Ei, kun mä en periaatteestakaan voi äänestää sitä.

No, tämä keskustelu käytiin siis reilua tuntia aiemmin ja nyt, kun Lappi luki Peitsamon juttua, hän keksi kysyä Laineelta.

Lappi: -Kumpaa tekisit mieluummin? Äänestäisit Peitsam...

Laine: -Äänestäisin!

Joskus valinnat on helpompia ja joskus vaikeampia.

Vilppulan satamaravintolaan tuli hetken päästä yksi Vehon kaveri – naispuolinen sellainen. Laine alkoi pohdiskeleen ääneen, että meneeköhän siinä halut, kun etsii noitten pitsien alta kerros toisensa jälkeen?

Lappi: -Niin ja sit sen jälkeen tulee vatsamakkarat.

Hiihto: -Ja siinä välissä kaikki varastetut tavarat!

Hetken oli naurun remakkaa pöydässä. Mutta sekin hyytyi, kun piti lähteä. Vilppulasta ajettiinkin jo suoraan Jämsään ja alettiin päätteleen reissua. Lappi vei ensin Laineen kotiin ja sitten Hiihdon ja vielä kerran Hiihdon Laineelle. Välissä Lappi joutui kerran puhaltamaankin, mutta nollaa näytti. Niin ja pitihän Lapin viedä vielä kaksikko kylillekin. Lappi ja Hiihto odotti autossa, kun Laine vaihto vaatteita. Sitten se tuli sieltä nahkatakki päällä villapaita takin alta vilkkuen. Hiihto puuttui oitis asiaan ja sanoi, että on aika lämmintä pukeutumista nyt sulla, kun äsken oli shortsit ja T-paita. Paleliko sua tänään?

Laine: -Paleli niin perkeleesti!

Lappi vei Laineen ja Hiihdon keskustaan ja baarissa oli Laine ollut vähän poikkeava, kun muilla oli lyhyet kuteet ja tiskillä alkoi jonottaessa kuulemma tulemaan jo vähän hikikin. Se on kovin vaikea toi Suomen kesä pukeutumisen kannalta...