SUUR-JÄMSÄ VI 4.-6.8.2011

Torstaiaamu valkeni aurinkoisena ja oli aika taas lähteä tekemään Suur-Jämsää. Hiihto ja Lappi saapuivat aamupalalle Laineelle klo9 kuten oli sovittu. Aamupalalla oli vaikka mitä ja kaksi terävää, jotka nauttivat odotetusti Laine ja Hiihto. Kun aamupala oli syöty, niin matka suuntasi kohti Tamperetta. Aluksi siinä muisteltiin edellistä päivää, jolloin oli alustettu Suur-Jämsää polkemalla 190km polkupyörällä. Tuollaiset kilometrit kertyvät, kun ajaa Jämsästä Tammijärven kautta Toivakkaan ja oikotietä takaisin. Eniten muistelemista oli siinä, kun Hiihto puhui Toivakassa baaritytön kanssa marjanpoiminnasta.

Hiihto: -Mitä marjoja poimit?

Baarityttö: -Mustikkaa ja vadelmaa.

Hiihto: -Oon mäkin poiminut...

Ja sitten Laineelta ja Lapilta kauheat hörönaurut tähän paikkaan. Saattoi olla, että tyttö ei uskonut. Vaikka Hiihto oli oikeastikin poiminut. Että sikäli harmi.

No, mutta Suur-Jämsään. Meno ei Tamperetta lähestyessä ollut vielä kovin rattoisa. Keskustelu pyöri lähinnä Hiihdon kaverin työkaverin stringien väreissä. Kymmeneltä saavuttiin Orivedelle, josta Hiihto ja Laine hakivat juomaa ja herneitä. Tampereen jälkeen, kun lähestyttiin Lempäälää, niin Laine alkoi ihmetteleen, että Ideaparkin pitäisi olla vasemmalla puolella, mutta opasteet näyttää oikealle.

Hiihto: -Harvemmin moottoritiellä mikään näyttää vasemmalle.

Matka jatkui ja jutut parani. Hiihto teki takapenkillä jonkinlaista jekkupatteria ja Lainekin luonnollisesti maistoi sitä.

Laine: -Jännän makuista.

Kuluu hetki...

Laine: -Tää on tämmönen syysomenan makunen enempi.

Hiihto: -On.

Urjalan Pentinkulmassa oli kahvi- ja välipalatauko. Siitä matka jatkui edelleen lounaaseen. Pellot alkoivat suurentua ja porukkaa ihmetytti miten kovasti maatalon isännät koittivat mainostaa tyttäriään Hiihdolle. Edellispäivänä yksi isäntä oli mainostanut niin hyvin, että ei varmasti tällä reissulla löydy vastaavaa mainosta - eikä löytynyt.

Suur-Jämsää oli menty jo monta tuntia eikä yksiäkään perinteisiä oltu vielä joutu. Ne kuitenkin juotiin. Juominen tapahtui Raisiossa. Siellä oli niin vanha baarityttö, että Lainekin tunsi itsensä nuoreksi. Noin klo14 porukka saapui Naantaliin, jossa oli tarkoitus viettää reissun ensimmäinen yö. 85-vuotias isäntä otti innolla vieraat vastaan. Lappi tarvitsi hieman unta, joten hän otti sitä. Muut keskittyivät harmonikkakonsertin kuuntelemiseen. Kattokaas, kun Suur-Jämsässä pitää olla sitä kulttuuriakin. Muuten ei saa poistumislupaa kotoa.

Kahvien ja voileipien jälkeen Laine, Hiihto ja Lappi lähtivät tutustumaan hieman paremmin Naantalin keskustaan. Paikkahan oli kaikille kohtalaisen tuttu elämän aiemmilta vaiheilta, joten suunnistaminen oli helppoa. Naantalin venesataman hinnakkailla terasseilla Laine ja Hiihto joi siiderit ja Lappi söi jäätelön. Ilma oli niin Naantalia, niin Naantalia. Tämä terassi-istuskelu suoritettiin klo16-17. Sitten joukkio suunnisti kohti saaristoa ajamalla Rymättylän kautta Röölään. Siellä on joidenkin mielestä legendaarinen Röölänrannan terassi, mutta nyt se oli kiinni. Tai oikeastaan se oli auki, mutta ravintola oli kiinni sairaustapauksen vuoksi. Silti terassilla oli enemmän porukkaa kuin olisi ollut koskaan, jos ravintola olisi ollut auki. Porukka joi siinä viereisestä kesäkaupasta ostamiaan juomia. Ja niin teki Hiihto ja Lainekin. Paitsi että juomat oli Hiihdon matkajääkaapista.

Vähitellen terassi kuitenkin hiljeni, kun kauppa meni kuudelta kiinni. Hiihto ja Laine keskittyivät ihmettelemään, kun kaksi miestä koitti viedä veneellä saareen mahottoman määrän olutta eikä siitä meinannut tulla mitään. Saattoihan matkantekoa hankaloittaa myös veneen perässä uinut laituripaketti. Nyt alkoi olla nälkä, joten Rymättylässä oli hyvä syödä. Lappi sanoi Laineelle, että haluaa syödä "Otava Burgerin". Lainehan meni ja tilasi "Otavan". Otava oli 12 euron jättipizza, kun Lapin tarkoittama Otava Burger olisi ollut 5,50 maksava hampurilainen. Lappi ei ronkelina miehenä suostunut syömään pizzaa, joten myyjä vei pizzan takahuoneeseen, syötti sen henkilökunnalle ja teki Lapille burgerin. Laine tietenkin maksoi pizzan verran. Lisäksi ravintolassa käytiin kokoomus-vasemmisto -akselilla asunto- ja sosiaalipoliittista keskustelua. En viitsi sanoa kuka edusti Kokoomusta - vai edustiko kukaan?

Ennen kuin aurinko ehtisi laskemaan piti mennä vielä Naantalin sataman seudulle pelaamaan mölkkyä. Pelejä kertyi kaksi ja voiton korjasi Lappi. Kello oli nyt yli yhdeksän ja siirryttiin majapaikkaamme. Isäntä kertoi, että naapurin leskirouva oli kysynyt: -Kävikö sun luona kaksi nuorta miestä ja nainen?

Isäntä oli sanonut, että ei käynyt. Kuten ei käynytkään. Jätetään tässä kertomatta ketä leskirouva oli luullut naiseksi, mutta sehän voi käydä selville, kun lukee leskirouvan kysymyksen useampaan kertaan ja omaa hoksottimia. Tässä vaiheessa iltaa isäntäkin innostui vähän ottamaan ja lopulta lähtemään baariin Suur-Jämsä -seurueen kanssa. Kello oli 22.30, kun porukka käveli vajaan kilometrin matkan Naantalin Seurahuoneelle. Hiihdolla alkoi kuitenkin kauhea närästys. Se oli niin kauhea, että hän joi vain yhden oluen ja varmasti mielessään harmitteli miksei voisi olla 24h apteekkeja. Laine ja isäntä kuitenkin tilasivat oluiden lisäksi terävätkin. Muutama tunti kului ja sitten takaisin yöpaikkaan. Siellä Lappi kävi oitis nukkumaan, mutta muut jäivät vielä istumaan ja kaksi heistä juomaan viinaakin. Toinen viinanjuojista soitti maniskaa ja lauloi. Tai kyllä toinenkin soitti yhden biisin - 'Pako Kakolasta'.

Jo illalla oli sovittu, että aamulla mentäisiin torille kahville. Klo8 suunnattiinkin sinne ja isäntä tarjosi kantapaikassaan kahvit ja leivät. Ilma oli edelleen niin Naantalia, että...

Aamu kului hieman odottavissa tunnelmissa kunnes hieman ennen klo11 päästiin lähtemään. Matka joutui vain hetken, kun piti mennä syömään kotiruokaa seisovasta pöydästä. Ruoka oli hyvää. Laine taisi ihastua erääseen tarjoilijaan kovastikin, kun sai häneltä yhden kauniin hymyn. Ihastusta ei voinut olla huomaamatta ulkopuolinenkaan. Laine nimittäin vei astioidenpalautuspisteelle omia ruokailuvälineitä yksitellen, jotta saisi seurata tämän tarjoilijan puuhia mahdollisimman pitkään. Hiihto oli tässä vaiheessa odotellut autolla jo useita minuutteja.

Nyt Hiihto alkoi lukemaan karttaa ja neuvoi yhdessä navigaattorinaisen kanssa joukkion Harvaluotoon. Siellä pelattiin taas mölkkyä - voittajina Lappi ja Hiihto. No, sielläkään ei ollut varaa viipyä liian pitkään, kun oltiin varattu mökki Urjalasta. Sinne oli hyvä ajaa Salon kautta. Salon vieressä on Halikko ja siellä päätettiin käydä museosillalla - kun sitä kulttuuria pitää olla mukana. Ei sitä kyllä tällä kertaa paljoa ollut. Jo nyt voi paljastaa, että tämänkertaisesta Suur-Jämsästä jäi uupumaan näkötorni, museo, luontopolku, kanava... Aika paljon sellaista, joita muina vuosina on ollut jopa useitakin yhdellä reissulla. No, ehkä ensi vuonna sitten - jos saadaan enää lähteä, kun kriteerit ei nyt ehkä täyttyneet ihan täysin.

Halikossa oli pubin vuoro ja siellä pelattiin biljardia. Biljardi oli yllättäen ilmainen. Pubin vessassa oli jokseenkin muhkea panssariovi, jotta saa tehdä tarpeensa rauhassa. Se on hyvä se. Halikosta ja Salosta ajettiin pieniä teitä kohti Forssaa. Matkalla eräs asuntoauto ja varsinkin sen perässä ajanut LVI-alan mies pakettiautollaan hidasti kovastikin menoamme, kun ei mutkaisella tiellä tahtonut päästä kahdesta yhtä aikaa ohitse. No, ei se mitään. Lappi sanoi, että Forssassa olisi halpaa bensaa ja niin olikin. Vielä onnellisempia Hiihto ja Laine olivat kuitenkin viereisellä tankilla olleen auton kuljettajasta. Tai ei se ihan viereisellä ollut, koska siihen väliin mahtui yksi iso pakettiauto. Lappi ei kuljettajaa huomannut, joten Hiihto käski tankattuaan kiertää sillä tavalla, että kuljettaja nähtäisiin. Lappihan totteli ja kaartoi nähdäkseen kuljettajan, joka juuri silloin nousi autostaan ja sitten sa tapahtui!

Forssasta mentiin isoja teitä pitkin Urjalaan ja liikenneruuhkat vaan kasvoivat. Tästä syntyikin oiva liikennepoliittinen keskustelu, jossa kaikki taisivat olla samaa mieltä. Lähinnä ohituskaistakäyttäytyminen kangerteli mieliä. Urjalassa käytiin nopsasti kaupassa ja sitten kiirehdittiin leirintäalueelle, jossa oltiin vähän ennen klo18. Porukka asettui mökkiin ja naureskeli karavaanareiden touhuille. Viereisessä mökissä oli pyöräilyporukka, jonka yksi jäsen haastoi muutamaankin otteeseen illan aikana Hiihdon ja Laineen kanssa. Makkaratkin paistettiin ja sitten noin klo22 oli aika lähteä baariin Urjalaan. Siellähän oli auki vaikka mikä. Oli kahvilaa, rodeobaaria ja konditoriaa. Päätimme valita rodeobaarin. Hevosta ei löytynyt, mutta juomaa ja biljardia kylläkin. Lyöntien piti olla enemmän näyttäviä kuin hyviä. Tai ainakin Hiihdolla oli tällaista tavoitetta ja vähän Laineellakin. Lappi keskittyi voittamaan.

Baarissa ei ollut kovin kova meno missään vaiheessa. Sen verran Hiihto pääsi vastakkaista sukupuolta lähestymään, että kysyi missä olisi ruokapaikka näin yöaikaan ja kun sitä ei kuulemma Urjalassa enää ollut, kiitos K-kauppiaan, olisi Hiihto ollut valmis menemään naisen kotiinkin syömään, mutta ei se käynyt. Hiihto ei sitten suostunut ottamaan häneltä mitään muutakaan, kun ei saanut ruokaa. Kello laukkasi jo pitkälti yli puolen yön, joten oli hyvä aika lähteä nukkumaan. Ja keli oli tyyni, sen verran vähän asuntovaunut heiluivat.

Seuraava aamu valkeni porukalle vasta yhdeksän maissa, mutta aamutoimet hoidettiin tunnissa ja sitten matka pääsi jatkumaan. Tai kyllähän kahvit tuli juotua leirintäalueen kahviossa. Kaikki asettuivat jostakin syystä samalle puolelle pöytää istumaan. Eipä siinä sitten muuta. Nyt auton keula suuntasi taas isolle tielle ja iso tie johti Tampereelle. Kotimatkalla ei enää pysähdytty missään, joten Jämsään päästiin jo ennen puoltapäivää. Lainetta jännitti kotiovella tuliko hän liian aikaisin kotiin? Ei tainnut tulla, kun vastaanotto oli kotoisa. Sellaista. Ei jaksettu tällä kertaa ihan kolmea päivää, mutta vanhojahan tässä jo aletaan oleenkin.