SATEENSUOJAT
Ulos katson, katse viipyy, pilviä nään.
Mieleen muistuu kuinka sinut sain elämään.
Pilvien laumassa sateenkin uhka on, viilenee.
Veneiden katokseen suojamme teimme, kun kastuttiin.
Kerrottu ei muille mihin silloin mentiin piiloihin, sateensuojiin.
Siellä kysyit multa: "Lähdetäänkö ulos juoksemaan?" Lähdettiin.
Pilven ja sateen kanssa kilpaa juostiin, kastuttiin.
Ei voitu me luovuttaa nyt kesken sitä tarinaamme.
Hetket nuo oli meitä varten.
Vielä hetken ulos katson ja muistelen.
Tunsin paljon kyyneleitä yksin kun jäin.
Iltaisin aina, kun sinua mietin mä hetkenkin,
katsomaan pakosti päästävä mun oli silloinkin.
Kerrottu ei muille mihin silloin mentiin piiloihin, sateensuojiin.
Siellä kysyit multa: "Lähdetäänkö ulos juoksemaan?" Lähdettiin.
Pilven ja sateen kanssa kilpaa juostiin, kastuttiin.
Ei voitu me luovuttaa nyt kesken sitä tarinaamme.
Hetket nuo oli meitä varten.
Sanat: Pera Lämpönen