ÄÄNEKOSKI-PIEKSÄMÄKI 19.10.2006
Lokakuinen torstai avautui poutaisena, mutta viileänä, kun
Retkimono ja Lappi suuntasivat kohti pohjoista. Jyväskylässä
Retkimono halusi tietenkin antikvariaattiin, josta matkaan
hänelle tarttui Eppu Normaalin LP. Lappi osti yllättäen Mattia
ja Teppoa.
Jyväskylässä Retkimono halusi nauttia paikallisen kuppilan
anteja ja totesikin ne nopeasti hyviksi, koska parkkimittariin
oli laitettu vain 20s. Seuraava stoppi oli Kirrin kirppis, josta
Retkimono osti nimensä mukaiset jalkineet eli monot. Ja halvalla
kun sai, niin hän osti niitä kahdet parit. Niitä voi sanoa näköisiksi,
mutta monot ne silti on ja siten myös jalkineet eli pulinat pois.
Retkimono matkan isäntänä halusi seuraavaksi Tikkakoskelle ja sinnehän
auto meni. Välille jäi Tommi Mäkisen mannut Puuppolassa ja eteen
avautui Keski-Suomen ilmailumuseo, jonne ei kuitenkaan menty vaan
sen takapihalla olleeseen Kasinhäntään; vanhoja armeijan tavaroita myyvään
liikkeeseen. Sieltä Retkimono ei löytänyt ketään.
Nyt alkoi olla nälkä ja grilli löytyi Äänekoskelta. Annokset saatuaan
pojat suuntasivat autoon syömään, mutta Retkimono ei malttanut odottaa
vaan alkoi availeen pussia jo pihalla ja senhän tietää miten siinä kävi.
Aivan! Annos oli Pirjon burgerin pihassa ja Retkimono tuli nolona autoon
sanoen:
-Lähdetään.
Lappi ajoi yhteen puistoon, mutta Retkimono muisti, että hänen lonkeronsa
jäi grillille ja sehän piti hakea. Samalla Retkimono rohkaisi mielensä
ja kävi ostamassa uuden annoksen. Nälkä lähti. Matka jatkui kohti Suolahtea
ja matkalla pojat kävivät yhdellä Keitele-Päijänne -kanavan suluista.
Järvien korkeusero olikin aika huima kyseisellä paikalla.
Suolahdessa oli taas kuppilan aika, josta kaksikko suuntasi kunnantalolle,
koska halusivat tietyökartan. Kunnantalo oli vanha puinen rakennus, mutta
ovi oli silti auki. Pojat menivät Retkimonon johdolla sisälle, mutta
ovet sisällä tuntuivat olevan lukossa. Portaita pitkin pääsi kuitenkin
ylös. Siellä sitten yhdellä käytävällä oli myöskin karttoja. Retkimono
otti yhden, kiitti ja lähti pois. Palvelu oli sitä itseään, mutta halpaa.
Retkimono halusi kuitenkin edelleen etsiä infopistettä, koska kartat
ovat mukavia. Rautalammilla käveli kaksi tyttöä ja Retkimono kysyi heiltä
missä on infopiste, kun tarvitaan karttaa. Tytöt osoittivat ja sanoivat,
että takananne. Takana oli sellainen iso maanteiden varsilla oleva
infopiste.
Retkimono: -Tota on vaikea ottaa mukaan.
Sitä karttaa ei otettu mukaan ja matka jatkui kohti Kari Tapion pitäjää
eli Suonenjokea. Suonenjoella ei tapahtunut mitään, mutta Lappi alkoi
vähän varoitella saapuvasta pimeydestä, johon Retkimono:
-Jos tulee pimee, ni se ei haittaa, jos ollaan Jyväskylässä tai muualla.
Suonenjoelta matka jatkui Pieksämäelle, jonne saapuessa tosiaankin oli jo
pimeää, mutta Retkimono halusi silti baariin ja pääsi. Sitten suunnaksi
Jyväskylä ja Retkimonon sisko. Sisko asuu nykyään Vaajakoskella ja
reitti talolle oli tuntematon. Retkimono menikin häiritseen paikallisen
ostarin edustalla olevaa tyttökolmikkoa vaikka tiesi tasan tarkkaan, että
tytöt ei tiedä sen paremmin Retkimonon siskon sijainnista.
Vaan tiesivätpä. Tiesivät, koska Retkimonolla oli katuosoite ja tytöillä
tieto missä kyseinen katu sijaitsee, joten tämäkin pulma ratkesi
voimat yhdistämällä. Sisko löytyi ja siellä juotiin kahvit. Sisko
ja tämän miespuolinen asuinkumppani olivat lähtemässä kirjastoautolle...
ostamaan sukellusvarusteita! No sellaista on Vaajakoskella.
Sitten Retkimono ja Lappi muistivat, että Sami oli kutsunut heidät
reilu vuosi sitten käymään, joten olihan kutsuun vastattava. He kävivät
nappaamassa Samin matkaan ja suuntasivat pahamaineisen Pupuhuhdan
karaokekuppilaan, jossa varsinkin Retkimono ja Sami innostuivat laulamaan
usemmankin biisin yhdessä ja erikseen. Lappi veti ainostaan Lapin kesän.
Baarissa vierähtikin sen verran pitkä tovi, että retkeen ei muita kohteita
enää mahtunut, joten suunnaksi puolen yön jälkeen tuli Jämsä ja koti.